KORONAROKOTUS, narkolepsia ja krooninen väsymysoireyhtymä 

Moni narkolepsiapotilas ja kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) potilas on kysynyt minulta koronarokotuksista.

Voiko koronarokotus aiheuttaa narkolepsiaa ?

Tällaisesta ei ole mitään näyttöä. Olen seurannut tätä erittäin tarkkaan, kun muistissani on vielä vuoden 2010 narkolepsian ilmaantumisen kasvu. Pandemrix-rokotuksen jälkeen valtaosa narkolepsioista ilmaantui viimeistään 4-6 kuukautta rokotuksen jälkeen. Koronarokotusten aloittamisesta on kulunut jo huomattavasti pitemmän aikaa, emmekä me ole saaneet minkäänlaisia signaaleja siitä, että rokotus aiheuttaisi narkolepsiaa tai kroonista väsymysoireyhtymää. Olemme tutkineet myös ihmisten HLA-kudostyyppien yhteyttä koronatautiin ja mahdolisiin koronataudin jälkioireisiin. Alustavien selvitysten perusteella näyttää siltä, että narkolepsialle altistava HLA DQB1*0602 voisi jopa suojata koronataudilta. Ainakaan se ei alustavien selvitysten mukaan näytä olevan yhteydessä koronataudin jälkioireiden ilmaantumiseen eikä rokotushaittoihin.  

Onko joku rokotus turvallisempi kuin joku toinen?

Astra-Zeencan rokotuksista on raportoitu mm. hyytymishaittoja, minkä takia niiden käyttöä on Suomessa rajattu. RNA-rokotteisin (mm. Pfizer-Biontech ja Moderna) on liitetty joitakin sydänlihaksen tulehdustapauksia (myokardiitti). Myokardiittia altistavana tekijänä on ollut usein rokotuspäivän tai sitä seuraavien päivien aikainen voimakas fyysinen rasitus. Kauan aikaa sitten puolustuvoimissa todetttin varusmiehillä myokardiitteja, jos he olivat rasittaneet itseään paljon ollessaan flunssaisia. Sen jälkeen, kun puolustusvoimissa kiellettiin flunssaisena marsseihin jne osallistuminen, ovat ne jääneet paljolti historiaan. Kenenkään ei pidä rasittaa itseään voimakkaasti kuumeisena tai minkään infektiosairauden yhteydessä. Rokotusta voidaan tässä suhteessa verrata infektioon. 

Voiko narkolepsia tai ME/CFS-potilas ottaa koronarokotuksen?

Tyypin 1 narkolepsia (NT1) eli narkolepsia-katapleksia on nykykäsityksen mukaan autoimmuunisairaus, jossa ihmisen oma elimistö on tuhonnut/ vaurioittanut aivoissa sijaitsevia oreksiinia tuottavia hermosoluja. Tämä on huomioitava. 

Narkolepsiapotilas ja ME/CFS-potilas voi ottaa turvallisesti kumman RNA-rokotteen tahansa. On ilman muuta suositettavaa ottaa koko rokotussarja. Suhtaudun asiaan hyvin kriittisesti ja mielestäni KRAR:n ja THL:n suositukset ovat järkeviä. Rokotuksen ottaminen helpottaa elämää kun voi turvallisin mielin osallistua erilaisiin tapahtumiin ja tavata sukulaisia ja ystäviä. Jos on oireita on kuitenkin huomioitava, että rokotuksen ottaminen ei tarkoita sitä, etteikö myös rokotettu voisi kuitenkin tartuttaa muita ihmisiä. Tämän vuoksi ei tule unohtaa maskin käyttöä ja riittäviä etäisyyksiä. Jos on oireita, niin tulee testata itsensä. 

Rokotus kannattaa ottaa myös siksi, että jos kaikesta huolimatta sattuu saamaan COVID-19:n on se lievempi rokotetuilla kuin rokottamattomilla. Kaikki rokotteet suojaavat kaikilta virusvariaatioilta. Uuden Omicron-variantin suhteen tarvitaan vielä lisätietoa, muta senkin suhteen rokotuksesta ei ole nykytiedon mukaan ainakaan haittaa. Tulevaisuudessa saadaan uusia rokotteita, jotka antavat nykyisiä rokotteita paremman suojan myös havaittuja uusia variantteja vastaan.  Uusien varianttien ilmaantuminen voi tarkoittaa myös sitä, että tulevaisuudessa kanatta ottaa tehosteet aika ajoin, mahdollisesti esimerkiksi kerran vuodessa samaan tapaan kuin kausi-influenssaa vastaan. 

Voidaanko mahdollisia rokotushaittoja ennaltaehkäistä?

Narkolepsiapotilailla on keskimääräistä useimmin aiemmassa historiassa myös erilaisia allergiaoireita tai muita samanaikaisia autoimmuunisairauksia. Jos anamneesissa on ollut allergisia oireita, voidaan ajatella ottaa antihistamiinia ennen rokotusta. Sen ei ole todettu vaikuttavan selvästi immuniteetin kehittymiseen. Rokotuksen aiheuttamat tulehdusreaktiot (olkavarren punoitus, kipeytyminen, kosketusarkuus ja mahdollinen lämmön nousu tai kuume ja mahdollinen päänsärky) ovat oireita siitä, että rokotus "puree" elimistön reagoidessa rokotukseen. Se on periaatteessa "hyvä asia".  Jos tällaisia oireita pelkää, voi niitä ennaltaehkäistä esim. ilman reseptiä saatavalla antihistamiinilla. JOs nousee kuumetta, voi siihen ottaa parasetamolia. Rokotuspäivänä ei kannata rasittaa itseään liikaa eikä myöskään rokotusta seuraavina kolmena päivänä. Tavallinen liikunta on täysin sallittua, muta punttisali ja hikoamista aiheuttavat juoksu ja muu liikunta on hyvä jättää väliin. Jos kyseessä on aktiiviurheilija ja aiemmassa historiassa on ollut esimerkiksi useita nokkosihottumia (urtikariaa), on hyvä pitää kaikkein voimakkaammassa harjoittelussa kahden viikon tauko. Missään nimessä ei tule vain levätä. Liikunta on aina hyvästä. THL:n sivuilla on enemmän asiaa rokotuksista ja niiden haitoista.