maanantai 3. elokuuta 2015

Uutta narkolepsiasta, dementiasta ja neuroimmunologiasta

Seuraavassa käsittelen hyvin lyhyesti muutamia todella tärkeitä juttuja, jotka antavt uusia ideoita ja ajatuksia ymmärtämään paremmin niin narkolepsiaa kuin myös Alzheimerin tautia ja MS-tautia. Suosittelen ilman muuta perehtymään tarkemmin, mikäli nämä alueet kiinnostavat.


Narkolepsian immunologisesta taustasta

Narkolepsiatutkimus edistyy. Suomalaistenkin lasten seerumia tutkittiin Stanfordissa tunnetun neuroimmunologin, Lawrence Steinmanin, kanssa. Tutkimusraportin tekijöitä ovat myös kollegat Outi Vaarala ja Ilkka Julkunen. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Science Translational Medicine lehdessä nyt kesällä 2015. (Ahmed SS, Volkmuth W, Duca J, Corti L, Pallaoro M, Pezzicoli A, et al. Antibodies to influenza nucleoprotein cross-react with human hypocretin receptor 2. Sci Transl Med. 2015;7(294):294ra105)

Hieman vastaavassa tutkimuksessa olemme selvittäneet asiaa yhteistyössä ruotsalaisten kanssa ja kirjoitamme aiheesta parhaillaan uutta raporttia. Ruotsalaiset panostavat tällä hetkellä tähän tutkimukseen melko paljon ja minulla on ilo tehdä heidän kanssaan yhteistyötä. Tärkeimpiä tarkasteltavia asioita ja kysymymerkkejä löytyy mm jutusta: Feltelius N, Persson I, Ahlqvist-Rastad J, Andersson M, Arnheim-Dahlstrom L, Bergman P, et al. A coordinated cross-disciplinary research initiative to address an increased incidence of narcolepsy following the 2009-2010 Pandemrix vaccination programme in Sweden. J Intern Med. 2015;doi: 10.1111/joim.12391. [Epub ahead of print].

Suomen kielellä narkolepsian immunologisesta taustasta löytyy tuore tutkimusryhmäni jäsenen Tomi Sarkasen ym. kirjoitus Duodecimissa:  Sarkanen T, Vaarala O, Julkunen I, Partinen M. Narkolepsia autoimmuunisairautena. Duodecim. 2015;131:37-44. Olemme kirjoittaneet aiheesta laajemmmin Lancet Neurologyssä ja suosittelen sitäkin luettavaksi, jos narkolepsian syntymekanismit kiinnostavat. Mikäli et saa juttuja ladatuksia itsellesi voit halutessasi pyytää niitä myös kirjoittajilta. (Partinen M, Kornum BR, Plazzi G, Jennum P, Julkunen I, Vaarala O. Narcolepsy as an autoimmune disease: the role of H1N1 infection and vaccination. Lancet Neurol. 2014;13(6):600-13.)


Lokakuussa 2013 Nedergaardin työryhmä julkaisi havaintonsa unen kuona-aineita poistavasta toiminnasta ja sen merkityksestä. Jos hiiri ei nukkunut seurauksena on beeta-amyloidin kertymistä aivoihin. Beeta-amyloidin kertyminen aivoihin on yksi Alzheimerin taudin tunnusmerkeistä. (Xie L, Kang H, Xu Q, Chen MJ, Liao Y, Thiyagarajan M, et al. Sleep drives metabolite clearance from the adult brain. Science. 2013;342(6156):373-7.)

Aivan joku aika sitten on tehty kaksi merkittävää havaintoa, jotka tukevat Nedergaardin tuloksia. Ystäväni Matthew Walker Berkeleystä on todennut elegantein aivokuvantamismenetelmin hidasaaltounen häiriintymisen ja beeta-amyloidin kertymisen yhteyden myös ihmisillä.  (Mander BA, Marks SM, Vogel JW, Rao V, Lu B, Saletin JM, et al. Beta-amyloid disrupts human NREM slow waves and related hippocampus-dependent memory consolidation. Nat Neurosci. 2015;18(7):1051-7).

Toinen uusia uria uurtava tuore tutkimus julkaistiin Nature-lehdessä myös nyt kesällä 2015 Kipniksen työryhmän toimesta. (Louveau A, Smirnov I, Keyes TJ, Eccles JD, Rouhani SJ, Peske JD, et al. Structural and functional features of central nervous system lymphatic vessels. Nature. 2015;523(7560):337-41)


Aivojen lymfasuoniverkosto

Virginian yliopiston tutkijoiden mukaan aivoissa on myös lymfasuonikierto! Asiaa on kyllä teoretisoitu aiemminkin. Ensimmäisenä tästä kirjoitti jo vuonna 1906 Nobelin fysiologian palkinnon saanut espanjalainen Santiago Ramon y Cajal. Ramon y Cajalilla oli teoria myös unen säätelystä, joka taas on lähellä Nedergaardin tuloksia ja sopii yhteen aivojen kuona-aineiden poistumisen yhteydestä nukkumiseen. (Ramon y Cajal, S. (1895) Algunas conjeturas sobre el mecanismo
anato´mico de la ideacio´n, asociacio´n y atencio´n, Imprenta y Librerı´a de Nicola´s Moya; Cajalin alkuperäistöitä on tarkatelu esim jutussa: Garcia-Marin V, Garcia-Lopez P, Freire M. Cajal's contributions to glia research. Trends Neurosci. 2007;30(9):479-87.)

Nyt aivojen lymfakierrosta on saatu tarkempaa näyttöä modernein tekniikoin (Louveau ym. ks edellä viite). Asia on erittäin tärkeä, koska se autaa ymmärtämään paremmin mm sitä miksi niin moni suomalainen lapsi ja nuori sairastui narkolepsiaan. pandemrix-rokotus oli voimakas immunologinen hyökkäys, joka aiheutti myös tulehdusreaktion. Valkoiset lymfosyytit voivat päästä myös aivojen puolelle aiheuttaen siten vääränlaisen immunologisen reaktion, jossa elimistön immunologinen järkestelmä ei tunnistakaan oikein sikainfluenssaviruksen tiettyjä nukleoproteiineja ja aivojen hypotalamuksen hypokretiinia tuottavia soluja. Tämän seurauksena hypokretiinisoluja tuhoutuu ja kehittyy narkolepsia. Yhtälailla nämä uudet havainnot kiihdyttänevät MS-taudin tutkimusta huomattavasti. 


No, historian havinaa löytyy tässäkin, kuten Karoliinisen instituutin professori Gunnar Grant on todennut. Itse asiassa nimittäin Key ja Gustaf Retzius (1842-1919) julkaisivat jo vuonna 1875, että aivoissa on lymfaverisuonistoa. He käyttivät Richardssonin sinistä ja trypan sinistä väriainetta, eli jopa samantapaisia menetelmiä kuin Virginian työryhmä. Hieman myöhemmin vuonna 1913 Goldmann vahvisti Keyn ja Retziuksen tulokset. Retziukselle ehdotettiin Nobelia 11 kertaa, mutta kertaakaan hän ei sitä saanut. Mistä lie johtuen Kipniksen työryhmä ei maininnut Retziuksen ym. tuloksista mitään. Eipä silti, eivät nuo julkaisut ole olleet hyvin muidenkaan aivotukijoiden tiedossa. Joka tapauksessa todellinen kunnia kuuluu Keylle, Retziukselle ja Goldmannille ja tietysti josain määrin myös Kipiniksen työryhmälle muistuttamalla tästä tärkeästä havainnosta.  

Narkolepsian uusia hoitoja

Myös narkolepsian hoito kehittyy ja pääsemme näillä näkymin aloittamaan Suomessakin tutkimukset uudesta narkolepsian lääkehoidosta. Alkuun tutkimuksia tehdään aikuisille. Mikäli tulokset ovat hyviä voidaan lasten tutkimuksiin päästä muutaman vuoden sisällä. Narkolepsiaa sairastavilla lapsilla käytetään tällä hetkellä lähinnä vain aikuisilla tutkittuja lääkkeitä. Parempi olisi, että lääkkeitä tutkitaisiin myös lapsilla. Siten vältytään parhaiten myös yllätyksiltä. Yksi tällainen ikävä yllätysthän oli taannoinen Pandemrix-narkolepsian synty. Pandemrix-rokote kehitettiin sikainfluenssaa vastaan nopeasti lintuinfluenssarokotteen mallin mukaan. Maailman terveysjärjestö piti H1N1-influenssaa koko väestön terveyttä uhkaavana ja kiireessä rokotteen testaaminen lapsilla jäi hyvin vähäiseksi.  Onneksi vain pienen pieni osa rokotetuista lapsista sairastui. Kaikilla heillä oli myös perinnöllinen alttius (kudostyyppi HLA DQB1*06:02) sairastua narkolepsiaan Pandemrix-rokotuksen seurauksena. Kaikesta huolimatta sekin oli liikaa. Aikoinaan kukaan ei osannut odottaa sellaista tapahtuvan, mutta nyt olemme paljon viisaampia. 


Suomen narkolepsiatutkimuskeskuksen ja Helsingin uniklinikan uusi osoite

Tämän bloginkin yhteydessä voinen mainita Helsingin uniklinikan uuden osoitteen. Olemme muuttaneet uusiin tiloihin: Valimotie 21, 00380 Helsinki. Puhelinnumero 010 2311480 ja muut yhteystiedot (http://www.uniklinikka.fi) säilyvät ennallaan. 

Syksyn alkua ja sienestysilmoja t Markku Partinen