Liikenneväsymyksestä - SOMNOSAFE 2016

Olen Brysselissä liikenneväsymystä käsittelevässä symposiumissa. Kokous pidetään lähellä Brysselin rautatieasemaa olevassa Hiltonissa. Meikäläinen yöpyi kuitenkin lähellä olevassa Ibis-hotellissa, joka on selvästi halvempi. Täällä Hitlonissa on samaan aikaan myös NATOn kokous. Lähinnä kai puhuvat NATOsta tiedottamisesta jne, eli ei mitään salaista, mutta mielenkiintoista. Juttelin siihenkin kokukseen osallistuvien kanssa ja sain materiaaliakin.

Tässä Somnosafe-kokouksessa käsitellään liikenneväsymystä. Eri maissa väsymys näyttää selittävän noin viidenneksen (20%) liikenneonnettumuuksista ja vakavissa onnetomuuksissa osuus on korkeampi. Suomalaiset VALT:n luvut ovat pienempiä, joka johtunee osittain kyllä eräänlaisesta tilastointivirheestä. Väsymys ei valitettavasti edelleenkään näytä tilastoituvan aina oikein.

Menetelmät väsymyksen tunnistamiseksi ovat parantuneet. Mielenkiintoista on nähdä eri autonvalmistajien keinoja väsymyksen tunnistamisessa. Yhtenä puheenaiheena on ollut myös EU:n uusi direktiivi ja eri maiden tulkinnat ja ohjeet. Niihin tarvitaan tarkennuksia.

Väsymysonnetomuuksien ehkäisemiseksi on tullut esille seuraavia ehdotuksia:
1) Alle kahden tunnin yöunen jälkeen ei tulisi lähteä koskaan ajamaan autoa. On erittäin todennäköistä, että vireys laskee nopeasti ja liikenneonnettomuusriksi on moninkertainen verrattuna siihen, että on nukkunut vähintään 6 tuntia.
2) Aiemmat lähelläpititilanteet ja väsymys, joka on johtanut siihen, että on ajautunut keskiviivan väärälle puolelle tai tien reunukseen on ennakoiva oire. Silloin on erityisesti huolehdittava riittävästä unesta.
3) Alkoholin vaikutukset moninkertaistuvat väsyneellä henkilöllä. Mitä pitempään on valvonut sitä enemmän alkoholi haittaa suorituskykyä.
4) Uniapnea lisää riskiä liikenneonnettomuuksiin, mutta apnea-hypopneaindeksillä (AHI) ei ole kuitenkaan juuri mitään merkitystä. Näin ollen mm EU:n määrittämää rajaa (AHI>15) pidetään riittämättömänä ja samalla myös jossain määrin vääränä lähtökohtana. Täällä on tullut esille lukuisia esimerkkejä siitä, että kuljettajan vireystaso voi olla täysin normaali, vaikka henkilöllä on vaikea-asteinenkin uniapnea AHI:n mukaan (AHI yli 30). Ratkaisevaa on kuljettajan vireystason säilyttämiskyky. Aikasempi ajokokemus ja aikaisemmat lähelläpiti-tilanteet ovat tärkeitä. Jos ei ole ollut ongelmia väsymysken kanssa eikä ole ollut lähelläpiti-tilanteita, on vaara vähäisempi, kuin jos sellaisia tialnteita on ollut. Ammattiautoilijoiden osalta on väsymys määritettävä objektiivisia mittareita käyttäen silloin, kun epäillään poikkeavaa väsymystä.

Subjektiivisen väsymyksen mittaamisesta täällä puhutaan paljon. Epworthin uneliaisuusasteikkoa on käytetty Suuomessakin, mutta se on valitettavan huono ja useat puhujat ovat todenneet yksinkertaisesti, että ESS ei toimi. Niin sanottu Karolinska Sleepiness Score (KSS) on jo parempi, mutta siihenkin liittyy ongelmia. Valitettavasti mitään Sleepymeteriä ei ole.

Nukahtaminen rattiin ei tule koskaan yht'äkkisesti. Kuljettajaa on aina väsyttänyt ainakin jossain määrin ennen nukahatmista. Näin ollen onkin äärimmäisen tärkeätä pitää tauko ja nukkua kenties niin sanotut tehonokoset. Tällöin juodaan ensin iso kuppi kahvia tai tölkillinen energiajuomaa ja sen jälkeen nukutaan n 15 minuutin nokoset.

Moni täällä on esittänyt, että allekirjoittanut järjestäisi parin vuoden kuluttua tämän tilaisuuden Suomessa. Jos näin käy, niin voinemme toimia yhteistyössä mm ruotsalaisten kanssa. Ruotsalaisisa täällä edustaa prof Torbjörn Åkerstedt Karoliinisesta instituutista.

Tässä linkki kokoukseen: http://www.somnosafe.com